Asiakashaastattelu

Tämän blogitekstin tarkoituksena on esitellä teille PT-opintojeni aikainen ”harjoitusasiakas”. Hän on Erika, nuori ja lupaava nyrkkeilijä ja pian myös tuore äiti.

Erika
Mitä vastaisit kysymykseen ”kuka olet”?
Olen 23-vuotias kilpanyrkkeilyn harrastaja, jonka elämään kuuluu lisäksi perhe ja päivätyö pankissa.

Olet tunnettu Riihimäkeläinen nyrkkeilijä. Koska olet aloittanut harrastuksen ja mikä sai sinut lajin pariin?
Ensimmäisen matsini otin 15.5.2011 käytyäni salilla (sali on minulle= nyrkkeilytreenit) noin puolivuotta. Ikää oli ekan matsin hetkellä piirua vaille 17. Ennen nyrkkeilyn aloittamista harrastin omin päin juosten lenkkeilyä ja sen ohella lihaskuntoharjoittelua. Kävin välillä hakemassa vaihtelua omatoimisiin treeneihin Riihimäen Kehä-Kettujen (koti seurani) kuntonyrkkeilystä. Eräs ohjaajista tuuppasi minua ehdottaen, että kokeilisin treenejä kuntonyrkkeilyn sijaan kilparyhmässä. Luulin olevani liian vanha ”tulokas” kilparyhmään, mutta uskaltauduin kokeilemaan. Kilparyhmän treenejä kokeiltuani, huomasin nauttivani treeneistä, vaikka pää oli usein treenien jälkeen hellänä ja muu kroppa ihan finaalissa. Se mikä minua lajissa koukutti ja koukuttaa edelleen, on se että kehässä vain oma tekeminen ja tahto ratkaisevat, itsensä joutuu laittamaan hommassa likoon ja pääsee kokeilemaan omia rajoja niin henkisen kantin kuin kunnonkin osalta.

Erika ottelemassa
Erika on kuvassa oikealla. Voitte arvata kumpi voitti ottelun? Aivan oikein, oikean kulman Erika!

Lajivalmentajasi? Millä kolmella sanalla uskoisit lajivalmentajasi kuvailevan sinua? Millä kolmella sanalla sinä vastavuoroisesti kuvaisit valmentajaasi?
Kysymys on hauska, koska useamman vuoden yhteistyön seurauksena valmentaja oppii tuntemaan valmennettavan hyvin (välillä ärsyttävänkin hyvin ), Ja myös päinvastoin. Uskoisin valmentajani kuvailevan minua hyväntahtoisesti jääräpääksi, kyselijäksi/ kyseenalaistajaksi ja tunnolliseksi. Voi olla että olen väärässä ;D Itse kuvailisin valmentajaani kärsivälliseksi, tehtäväänsä sitoutuneeksi ja oman asiansa osaavaksi.

 
Mistä tunnet blogin kirjoittajan Minnan?
Viimevuoden lopulla sain kovin kutkuttavan tarjouksen. Minna (tämän blogin pitäjän) tiedusteli valmentajani kautta, haluaisinko olla osana Minna PT- opintoja, olemalla yksi hänen ensimmäisistä asiakkaistaan. Ja totta kai olin mukana, sillä vaikka tiesin/ tunsin Minnan vain treenikuvioiden kautta, olin tietoinen siitä, että jos hän johonkin ryhtyy, se tehdään kunnolla. Näin ollen mukaan lähtö ei pohdituttanut lainkaan.

Ajatuksena oli, että Minna auttaisi minua laatimalla minulle lajitreenien rinnalle heikkoa liikkuvuuttani kehittäviä harjoituksia sekä voimatreenejä, joilla tähdätään terävämpään voimantuottamiseen ja heikkojen osa-alueiden kehittämiseen. Tavoitteista ja yhteistyöstä sovittiin ennen vuodenvaihdetta ja tammikuun koittaessa yhteistyötä laiteltiin käyntiin ajatuksella, että kilpailen kevään 2017, jonka päätavoitteena on SM-kilpailut huhtikuussa. Ekoissa treeneissä hommaa laitettiin jokseenkin uusiksi, sillä olin raskaana.

Tilanne oli itselle aivan uusi, en tiennyt raskausajan treenaamisesta yhtään mitään. Tilannemuutoksesta huolimatta Minna jatkoi kanssani yhteistyötä samat tavoitteet mielessä pitäen, mutta uusi tilannetekijä huomioiden. Kuten Minna blogissaan kirjoittaa, hän myöntää, jos jokin alue ei ole hänellä hallussa. Minna kertoi reippaasti, ettei raskausajan liikunta ole hänelle tutulla osa-alueella, mutta on halukas ottamaan asiasta selvää. Ja niin hän ottikin, jopa enemmän kuin minä välillä, vaikka vastuu hyvinvoinnista on viimekädessä minulla itsellä. Minulle on ollut suuri apu siitä, että olen saanut joka viikolle pari valmista treeniä, joissa on huomioitu mm. se että pötsi on kevään mittaan kasvanut ja kaikki liikkeet vain ei sovi kropalle raskausaikana.

Parin kuukauden aikainen sovittu yhteistyö Minnan opintoihin liittyen päättyi maaliskuussa, mutta yhteistyö jatkuu. Koen että Minnan suunnittelemista voimatreeneistä on hyötyä, voimaharjoittelusta on tullut aikaisempaa mielekkäämpää. Laji- sekä muiden oheistreenien ohelle voima- ja liikkuvuustreenit tuovat mukavaa vaihtelua.

Vaikka harjoitukset eivät ole yhteistyön aikana voineet olla tehoiltaan normaalin kovalla tasolla, olen päässyt kokemaan muutamia pieniä edistysaskelia kevään / kesän mittaan: Liikkuvuustreenien ja erilaisten kyykkytreenien myötä jalkojeni liikkuvuus on parantunut ja pääsen jo melko hyvin kyykkyyn kantapäät lattiassa, vaikka oikeanmalliseen kyykkyyn on vielä matkaa 😀 (välillä jopa kaipaan liikkuvuustreeniä, jotka olivat alkuun inhokkejani ). Lisäksi lähes viikoittainen raportointi Minnalle treenien sujumisesta ja omasta voinnista on ”pakottanut” kiinnittämään huomiota ja luottamaan oman kropan tuntemuksiin, mikä ei ole vahvuuteni.

Suurimmat saavutuksesi nyrkkeilyssä / urheilussa?
Tällä hetkellä suurin saavutukseni on oman sarjani Suomen mestaruus vuodelta 2016.

 
Jos aloittaisit urheilu-urasi vasta nyt, niin mitä tekisit toisin, vai et mitään?
Jos aloittaisin vasta nyt urheilun parissa, toivoisin kuuntelevani hieman enemmän fiksumpia (eli esim. valmentajaani) ja omaa kroppaani. Kaikkea ei ehkä tarvitsisi itse testata, ennen kuin uskoo asia todeksi.

 
Tavoitteesi elämälle? (urheilu, perhe, ura…)/ Missä näet itsesi viiden vuoden päästä?
Kysymys on vaikea, sillä lapsiperhearki on minulle uusi juttu, enkä tiedä vielä mitä se tarkoittaa meidän perheen kohdalla. Täten en osaa tiukasti sanoa tähän mitään, mutta haluaisin löytää itseni kilpakehästä myös jatkossa (ja toivottavasti vähän taidokkaampana kuin nyt) ja osaavani viettää liikunnalla rikastettua perhe-elämää.

 
Mitä haluaisit sanoa nuorille naisille, jotka miettivät nyrkkeilyharrastuksen aloittamista?
Kukaan ei ole valmis salille tullessaan. Jos laji kiinnostaa, kannattaa rohkeasti kokeilla, olisiko laji itselle sopiva. Uudet jutut ovat aina jänniä, mutta epäonnistumisia (joita aina tulee jos jotakin tekee) enemmän harmittaa, jos ei edes kokeile.
Tähän loppuun suurena ruoan ystävänä haluaisin kysyä mitä ruokaa syöt mieluiten? Reseptinkin voit halutessasi jakaa.
Minulla on kausittain vaihtuvia lemppariruokia. Välillä se saattaa olla jokin keitto tai salaatti, mutta tällä hetkellä jos haluan tehdä lemppari sunnuntairuokaa, valitsen kanapastan, jossa on tumman pastan ja kanan lisäksi paprikaa, ananasta ja pinaattia.

Kiitos Erikalle haastattelusta. Toivotan kovasti paljon tsemppiä loppuraskauteen ja onnea uuteen elämänvaiheeseen! Tästä naisesta tullaan vielä kuulemaan, se on varma se! 🙂

erika raskaana
Tällä viikolla otettu kuva treeneistä. Tässä hyvä esimerkki siitä, kuinka harjoittelua voi skaalata kulloisenkin elämäntilanteen mukaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s